Talouden kasvun jaksosta huolimatta kokonaistuotanto, vienti ja työllisyys ovat edelleen alemmalla tasolla kuin 2007, ja valtionvelka on kasvanut 25 miljardilla vuodesta 2007 vuoteen 2011.
Tässä tilanteessa talousarvion käsittely eduskunnassa on kovin haastavaa. Vielä suurempi haaste on hallitukselle, jolla tulee olla valmius tarvittaessa myös lyhyellä varoitusajalla ryhtyä lisätoimenpiteisiin valtiontalouden tasapainottamiseksi ja vakauttamiseksi. Ja tällöin emme välttämättä ainoastaan puhu talouspolitiikan kiristämisestä vaan myös toimenpiteistä, joilla kannustetaan talouskasvua. Elvytysvara on, kuten tiedämme, lähinnä olematon mutta tarvittaessa meidän on pystyttävä priorisoimaan uudelleen.Kuluvan vuoden kolmannessa lisätalousarviossa on se hyvä uutinen, että valtion nettolainanoton arvioidaan jäävän tänä vuonna 6,4 miljardiin euroon verrattuna 8 – 9 miljardin arvioon tämän vuoden talousarviota hyväksyttäessä. Eräät verotulot ja muut tulot ovat kehittyneet ennustettua paremmin, ja onneksi voimme siten rajoittaa lainanottoa tänä vuonna.
Samalla arvioidaan nettolainanottotarpeen olevan yli 7 miljardia ensi vuonna, jolloin on vaarana lainanoton kasvaminen kuluvaan vuoteen verrattuna. Suunnan pitäisi olla päinvastainen!Vuosien 2012 – 2015 kehyspäätöksestä ilmenee, että nettolainanoton arvioidaan olevan noin 7 miljardia myös vuonna 2013 ja laskevan vasta vuonna 2014 lähes kuuteen ja vuonna 2015 reiluun kuuteen miljardiin.
Kokonaisuudessaan valtion velkaantuneisuus siis kasvaa 26 miljardia euroa vuoteen 2015 mennessä. Tämän ennusteen toteutuessa velka on vuonna 2015 noin 108 miljardia, jonka arvioidaan olevan noin 48 prosenttia bruttokansantuotteesta.Vaikka kävisikin näin huonosti, Suomi sijoittuu joka tapauksessa velkaantuneisuuden osalta alhaiselle tasolle EU-maiden joukossa, mutta tämä lohduttaa ainoastaan verrannollisesti, ei absoluuttisesti tarkasteltuna. Suomi on nimittäin valitettavasti EU:n kärjessä, kun on kyse väestörakenteen aiheuttamista haasteista: yhä harvempi työikäinen ylläpitää työllään kaikkien hyvinvointia.
Ruotsalaisen eduskuntaryhmän mielestä tämä on otettava vakavasti – myös opposition sen arvioidessa määrärahaesitystensä lisäämistä valtiovarainvaliokunnassa.Mikäli levottomuus ja epävarmuus taloudessa käy nykyistä entistä synkemmäksi, hallituksella ja eduskunnalla täytyy olla valmius ja rohkeus ryhtyä lisätoimenpiteeseen tilanteen vakauttamiseksi ja valtiontalouden tasapainottamiseksi. Suomella ei ole varaa nyt arvioitua suurempaan lainanottoon.
Tällöin ei ole viisasta politiikkaa tuijottaa ainoastaan mahdollisiin leikkauksiin tai veronkorotuksiin. Leikkaukset eivät saa kohdistua niihin, joilla jo muutenkin on vaikeaa tai tärkeisiin investointeihin tulevaan kasvuun, ja suunniteltujen veronkorotusten lisäksi toteutettavat korotukset vain estäisivät taloudellista kasvua, josta olemme riippuvaisia. Esimerkiksi uusien verojen lisääminen tietyille tuloryhmille ei tuota suuria rahamääriä, se vain jarruttaa taloudellista toimintaa.Ruotsalaisen eduskuntaryhmän näkemyksen mukaan sen sijaan voi olla välttämätöntä tehdä sellaisia uusia priorisointeja sekä menojen että verotulojen osalta, jotka edistävät, eivätkä estä talouskasvua. On syytä seurata tarkasti yhteisöverotuottojen kehitystä. Se on talouden ilmapuntari ja ilmentää myös verojärjestelmän kilpailukykyä.
Panostaminen koulutukseen kannattaa aina. Tilastot puhuvat selvää kieltä: mitä korkeampi ja parempi koulutus, sitä pidemmät työurat – ja työuriahan tulisi pidentää. Emme tietenkään voi kouluttaa kokonaisia ikäluokkia korkeakouluissa, mutta on kyse paremmasta koulutuksesta kaikilla aloilla ja tasoilla.Meidän on myös paremmin tunnistettava tulevaisuuden kasvualat ja panostettava niihin. Yhtenä hyvänä esimerkkinä on "vihreä" teknologia, siis ympäristöystävällinen ja energiatehokas teknologia. Vaasa ja Porvoo ovat esimerkkejä paikkakunnista, joilla on jo nyt merkittäviä tämän tulevaisuuden teollisuuden klustereita.
Verohelpotusten ja investointitukien kaltaiset kannustimet voivat nopeasti maksaa itsensä vienti- ja verotulojen muodossa.Valtiovarainministeriön alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna hallitus on parannellut talousarvioehdotusta monessa tärkeässä kohdassa. Yhtenä esimerkkinä on panostukset perusturvaan – toimeentulotukeen ja työttömyysturvaan - jotka nyt rahoitetaan täysimääräisesti siten, että hallitus voi toteuttaa lupauksensa 100 euron korotuksesta kuukaudessa. Yksinhuoltajat saavat myös lisäkorotuksen. Tämä hallitus ei valtiontalouden vaikeasta tilanteesta huolimatta jätä pulaan niitä, jotka tarvitsevat eniten yhteiskunnan huolenpitoa ja solidaarisuutta.
Tämän salin EU:ta arvostelevien on syytä muistaa, että lisärahoituksen löytäminen oli mahdollista koska Suomi maksaa ensi vuonna EU:lle vähemmän kuin aikaisemmin arvioitiin.Toisena esimerkkinä on lisäpanostus toimenpiteisiin harmaan talouden poistamiseksi. Se on kannattava panostus, koska panostuksilla on tarkoitus kerätä moninkertaisesti nyt saamatta jäävät verotulot. Mutta tarkoitus ei ole ainoastaan fiskaalinen, vaan sillä on myös moraalinen ulottuvuus: koska yhteiskunta tarvitsee jokaisen euron hyvinvoinnin rahoittamiseksi ei saa olla vapaamatkustajia, jotka elävät toisten kustannuksella, tai jotka painavat palkat niin alhaiselle tasolle, ettei kukaan voi tulla toimeen sillä.
Tänä päivänä katseemme suuntautuu aivan erityisesti työmarkkinoihin. Hämmästystä herätti se, että kaksi ammatillista keskusjärjestöä hylkäsi viime viikolla palkkatarjouksen, joka pienen verohelpotuksen kanssa olisi voinut nostaa työntekijöiden tuloja lähes viisi prosenttia seuraavan kahden vuoden aikana.Tarjous oli suhteellisen reilu, ja monella yrityksellä olisi ollut vaikeuksia selviytyä siitä. Miten paljon enemmän joku kuvittelee pystyvänsä ulosmittaamaan nykyisessä talouden epävarmuudessa? Suomen Pankki on arvioinut, että jo 3,5 prosentin luokkaa olevat palkankorotukset voisivat vaarantaa lähes 40 000 työpaikkaa. Kuinka monta työpaikkaa ammatilliset keskusjärjestöt ovat valmiita vaarantamaan? Kyse on kuitenkin niiden omista jäsenistä.
Nykyisessä taloudellisessa epävarmuudessa on vastuutonta asettaa työntekijät työttömäksi joutumiselle alttiiksi hintojen nousun aiheuttamien palkankorotusten takia.Toivottavasti järki voittaa ja hallituksen vetoomus neuvottelujen jatkamiseksi ei kaiu kuuroille korville. On kohtuullinen vaatimus, että palkansaajien reaalinen ostovoima turvataan ja että työntekijät edelleen menestyvissä yrityksissä saavat oikeudenmukaisen osuutensa tästä menestyksestä. Mutta yleisiin viittä prosenttia suurempiin tulonlisäyksiin ei Suomella ole varaa. Tämä koskee sekä yksityistä että julkista sektoria.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä tukee hallituksen talousarvioehdotusta. Tarkistuksille ja parannuksille on aina tilaa eduskuntakäsittelyssä. Ruotsalainen eduskuntaryhmä ilmoittaa jo nyt olevansa valmis talousarvion määrärahojen lisäämiseen sota- ja rintamaveteraaneille.Mutta talousarvion peruslinjan on säilyttävä. Emme voi elää tulevien sukupolvien kustannuksella enempää kuin mitä nykyään teemme.
Mikaela Nylander piti ryhmäpuheenvuoron 10.10.2011