Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa ensin onnitella puhemiestä valinnasta ja toteaa olevansa vakuuttunut siitä, että puhemies samoin kuin varapuhemiehetkin johtavat eduskuntatyötä siten, että niin hallitusta kuin oppositiota sekä kaikkia eduskuntaryhmiä, suuria ja pieniä, kohdellaan yhdenvertaisesti ja oikeudenmukaisesti keskusteluissa. Odotamme hyvää yhteistyötä.
Yhteistyön tulee myös leimata uuden hallituksen työskentelyä. Hallituspohja on poikkeuksellinen, mutta ei kuitenkaan aivan niin ainutkertainen kuin on esitetty. Suomessa ei tosin sodan jälkeen ole ollut kuuden puolueen hallitusta, mutta kylläkin hallituksia, joilla on ollut vähintään yhtä laaja pohja eduskunnassa.
Esimerkiksi Lipposen ensimmäisen hallituksen pohja koostui todellakin "vain" viidestä puolueesta, mutta kaikki nykyiset hallituspuolueet yhtä lukuun ottamatta olivat mukana, ja sillä oli eduskunnassa nykyistä laajempi pohja, 135 paikkaa. Uudella hallituksella sattuu olemaan täsmälleen yhtä laaja pohja kuin lähimmillä edeltäjillään.
Onko niin, että Ruotsalaisen eduskuntaryhmän tapaan uutta hallituspohjaa arvostavat pyrkivät vain tekemään välttämättömyydestä – vaihtoehdottomuudesta hyveen?
On totta, että hallituspohja oli ainoa jäljelle jäänyt enemmistövaihtoehto sen jälkeen, kun muita mahdollisia pohjia oli selvitetty – ja ne oli hylätty. Mutta toisaalta juuri tässä piilee uuden pohjan vahvuus. Suuri vaalivoittaja valitsi vapaaehtoisesti oppositioon jäämisen hallitustunnustelijan erityisoikeuksia koskevasta avokätisestä tarjouksesta huolimatta. Tämän päätöksen myötä puolue luopui myös oikeudestaan toteutuneen hallituspohjan kyseenalaistamiseen.
Oikeus hallituksen ohjelman ja politiikan arvosteluun pysyy sen sijaan tietenkin opposition oikeutena ja velvollisuutena.
Uuden hallituksen politiikkaa samoin kuin hallitusohjelmaa tulee vääjäämättä leimaamaan kompromissit. Mutta jos kompromissi sanana ymmärretään kielteisesti, on syytä muistuttaa samaa ilmiötä kuvaavista yksiselitteisesti myönteisistä sanoista: yhteisymmärrys, konsensus, tasapaino. Ja juuri tätä Suomi tarvitsee taloudellisen rauhattomuuden ajan jatkuessa meitä ympäröivässä maailmassa.
Yhteisymmärryksen tarve on erityisen suuri työmarkkinoilla. Harmaan talouden vastaista taistelua ei tee perustelluksi vain valtiontalouden tarpeet vaan myös kaikkia koskevien yhdenvertaisten ehtojen kunnioittaminen työmarkkinoilla ja kaikkien rehellisten yrittäjien huomioon ottaminen. Muuten markkinatalous ei toimi niin kuin sen tulisi.
Kansallista yhteisymmärrystä vaaditaan myös maaseutu- ja maatalouspolitiikassa, ja tässä Ruotsalaisella eduskuntaryhmällä on erityinen tehtävä sinä hallituspuolueena, jolla mahdollisesti on voimakkaimmat siteet myös maaseudulle ja maaseudun elinkeinoihin. Tämä havaittiin jo hallitusneuvottelujen aikana, jolloin meidän tehtävänämme oli olla etujoukossa vastustamassa uutta metsäveroa – joka olisi sabotoinut puukaupan – ja estämässä maatalousmäärärahojen vieläkin suurempaa leikkaamista. Tällä vaalikaudella Suomella on myös edunvalvonnan haaste edessään, kun EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa uudistetaan.
Alkajaisiksi kuitenkin Euroopan haasteet ovat toisenlaisia. Erityisesti Irlannin mutta myös Portugalin onnistumisesta nousemaan syvistä talouskriiseistään on toiveita. Sen sijaan Kreikka on edelleen vakava ongelma, ja näin ollen on yhä olemassa vaara kriisin leviämisestä uusiin ja suurempiin maihin. Mutta reseptinä ei ole maan päästäminen vararikkoon, sillä juuri silloin tartunta leviää kaatuvien tai kohtuuttomia luottotappioita tekevien pankkien kautta.
Pääministeri Katainen on jo ensimmäisessä EU-huippukokouksessaan viime viikolla ajanut voimakkaasti Suomen linjaa, joka asettaa kovia ehtoja Kreikalle annettavalle mahdolliselle uudelle tukipaketille. Yksityisten sijoittajien ja rahoittajien tulee kantaa vastuunsa, ja ei ainoastaan Suomen vaan kaikkien lainatakuita antavien maiden tulee saada vakuudet ja siten varmuus siitä, että ne eivät menetä rahojaan.
Hallituksella on oikeus edellyttää, että ne oppositiopuolueet, jotka eivät voi hyväksyä Suomen linjaa, esittävät selvästi uskottavat ja realistiset vaihtoehdot. Aina ei käy päinsä sanoa kaikkeen ja kaikille ei, sanomatta mitä sen sijaan halutaan.
Suomen merkittävin panos Euroopan talouskriisin hallinnassa on oman taloutemme vastuullinen hoitaminen. Tämän vuoksi ehkä kaikkein tärkein kohta hallitusohjelmassa on pyrkimys julkisen talouden vakauttamiseen. Velkaantumisen kasvun jatkaminen olisi vastuutonta tulevien sukupolvien kannalta, olkoonpa sitten ollutkin miten perusteltua tahansa selvitä lainoituksen avulla globaalin finanssikriisin pahimmista seurauksista.
Tilanteessa, jossa valtion menoja joudutaan leikkaamaan ja veroja korottamaan, on erityisen merkittävää, että uusi hallitus jatkaa edeltäjänsä politiikkaa parantamalla kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. Perusturvan korottaminen on tärkein toimenpide, ja yksinhuoltajien asemaan kiinnitetään erityistä huomiota, mutta lisääntyvät panostukset nuorten syrjäytymisen estämiseksi ovat myös tärkeitä. Opintotuen indeksitarkistuksella turvataan opiskelijoiden tulot. Eläkeläisille tarjotaan nyt järjestöjensä kautta paikka neuvottelupöytiin.
Tällä hallituksella on vahva sosiaalinen omatunto, aivan kuten edelliselläkin. Erityisesti taloudellisesti vaikeina aikoina yhteiskunnan onnistumista mitataan sillä, miten se kohtelee heikoimmassa asemassa olevia.
Samanaikaisesti on yhtä tärkeää estää yhä useampien joutuminen tilanteisiin, jotka tekevät heistä yhteiskunnan erityisestä huolenpidosta riippuvaisia. Parhaana reseptinä sosiaalista syrjäytymistä vastaan on ja tulee olemaan oma työ. Tämän vuoksi aktiivinen politiikka uusien työpaikkojen luomiseksi on tärkein sosiaalipolitiikan väline.
Työllisyysastetta ei pystytä nostamaan ilman kannattavaa yrittäjyyttä, jolla luodaan uusia työpaikkoja. Hallituksen tulee sen vuoksi edelleen kuunnella tarkoin yrittäjien ja aivan erityisesti pien- ja yksinyrittäjien tarpeita. Vihreä teknologia on kasvuala, jonka potentiaali on hyödynnettävä.
Yhteiskunnan onnistumista mitataan myös sillä, miten se kohtelee vähemmistöjään, niin vanhoja kuin uusiakin. Ruotsalainen eduskuntaryhmä pitää tervetulleena sitä, että uusi hallitus on selkeä arvostaessaan maan kaksikielisyyden kehittämistä ja yleisesti toisten arvostamista, suvaitsevuutta, avoimuutta ja moniarvoisuutta.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä on ylpeä sen aloitteesta hallitusohjelmaan otetuista molempia kansalliskieliä koskevista kirjauksista. Tämä koskee ennen kaikkea yleistä lupausta siitä, että hallitus laatii pääministerin johdolla pitkän aikavälin kansallisen strategian molempien kansalliskielien tulevaisuuden turvaamiseksi. Kansalaisten palvelujen tarve molemmilla kansalliskielillä on myös turvattava hallintouudistusten jatkuessa. Uusi oikeusministeri tulee omalta osaltaan seuraamaan, että näin myös käytännössä tapahtuu.
Aikana, jolloin puolustus kuuluu säästövaatimusten piiriin, on myös arvokasta, että hallitus lupaa turvata ruotsinkielisen varusmieskoulutuksen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Uuden puolustusministerin ei siis tarvitse "vetää kotiinpäin", vaan koko hallitus on ruotsinkielisen joukko-osaston tulevaisuuden turvaamista koskevan lupauksen takana.
Kuten aina niin myös nyt hallitusohjelmassa on huolenaiheita. Hallituksen on tarkoin pidettävä huolta siitä, että koulutusmäärärahojen leikkaukset eivät kohdistu opetuksen laatuun vaan ainoastaan ulkoisiin rakenteisiin. Hyvä koulutus kaikilla asteilla pysyy keskeisenä tavoitteena yksilöiden yhdenvertaiset lähtökohdat elämässä ja kansakunnan menestyksen huomioon ottaen. Vastuu tästä ei ole pelkästään uudella opetusministerillä vaan koko hallituksella.
Sama koskee puolustusmäärärahojen leikkauksia. Ne eivät saa kohdistua meidän puolustuskykyymme tai varusmieskoulutuksen laatuun vaan ainoastaan näitä ylläpitäviin rakenteisiin.
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen jatkaminen on myös antanut aihetta huoleen. On kuitenkin syytä muistuttaa, että vahvojen peruskuntien tarkoituksena on turvata hyvä palvelutaso välittömästä demokratiasta tinkimättä. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon koordinoiminen yhteisten rakenteiden puitteissa tuottaa vähemmän päällekkäisiä toimintoja, paremmin toimivia hoitoketjuja ja antaa mahdollisuuden joustavampaan henkilöstöpolitiikkaan.
Kehitysyhteistyövarojen kasvun hidastuminen on huolestuttavaa. Ruotsalainen eduskuntaryhmä antaa uudelle kehitysministerille täyden tukensa pyrkimyksissä löytää uusia innovatiivisia tapoja kehitysyhteistyön rahoittamiseksi. Tämä on erityisen tärkeää, koska työ uuden, sitovan ilmastopoliittisen sopimuksen aikaansaamiseksi Kioton jälkeen edistyy hitaasti. Myös kauppapolitiikka on haasteena hallitukselle tilanteessa, jolloin Dohan kierros näyttää pysähtyneen.
Kaikkein suurin huolenaihe on kuitenkin kansainvälinen ja erityisesti Euroopan talouskehitys. Jos tapahtuu käänne heikompaan, hallitus joutuu turvautumaan uusiin toimenpiteisiin valtiontalouden tasapainottamiseksi, ja tämän varmasti kaikki haluavat välttää. Voimia ei pidäkään siksi säästellä pyrkimyksissä rajata kriisi jo kriisissä oleviin euromaihin, ja pyrkiä saamaan myös ne oikeille raiteille.
Tuore lisäbudjettiehdotus paljastaa myös kotimaisen huolenaiheen: yhteisöverotuotot ovat ennusteista jäljessä. Hallituksen on syytä analysoida tarkoin tähän johtaneet syyt ja olla valmis ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin kilpailukyvyn turvaamiseksi.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä ilmaisee tukensa pääministeri Jyrki Kataiselle, hänen hallitukselleen ja sen ohjelmalle ja toivoo hyvää hallitusyhteistyötä.
Mikaela Nylander piti ryhmäpuheenvuoron 28.6.2011.