Perusoikeuksia ei koskaan voi mitata rahassa. Perussuomalaiset toteavat kuitenkin, että "pakkoruotsi aiheuttaa runsaasti epäsuoria kustannuksia kansantaloudelle", mutta he jättävät huomioimatta, että maan kaksikielisyys tuo mukanaan myös vastaavia taloudellisia etuja, ei vähiten kanssakäymisessä muun Pohjolan kanssa, joka onkin Suomen suurin kauppakumppani. Nämä edut ovat merkittävästi suuremmat kuin kustannukset. Perussuomalaiset kyseenalaistavat kielipolitiikallaan Suomen aseman pohjoismaana.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä haastaa Perussuomalaiset yhteisiin ponnistuksiin kaikkien pienten eurooppalaisten kielten, niiden joukossa suomen ja ruotsin, puolustamiseksi.Myös perussuomalaisten vaatimus yleishyödyllisten säätiöiden verotuksesta on suunnattu erityisesti ruotsin kieltä vastaan, koska kuusi kymmenestä varjobudjetissa mainituista säätiöistä on ruotsinkielisiä. Ilman sekä ruotsin- että suomenkielisten säätiöiden panostuksia kulttuuriin, koulutukseen, tutkimukseen, lääketieteeseen, järjestörakenteeseen, vuokra-asuntotarjontaan jne. valtio ja kunnat joutuisivat maksamaan enemmän kaikesta tästä, ruotsalainen eduskuntaryhmä huomauttaa.
Perussuomalaisten mukaan heidän kokonaisvaltainen tavoitteensa on oikeudenmukaisuus. Mutta tämä oikeudenmukaisuus näyttää olevan hyvin valikoiva. Varjobudjetissa esitetään pienempiä määrärahoja kehitysapuun sekä pakolaisille ja maahanmuuttajille, ja myös pienempi kansallinen kieliryhmä kyseenalaistetaan. Minne jäi oikeudenmukaisuus, ruotsalainen eduskuntaryhmä kysyy.
