- Nyt olemme päässeet yhteisymmärrykseen ja lainsäädäntöpaketti voidaan muodollisesti hyväksyä syyskuun lopussa, toteaa Carl Haglund, joka on toiminut yhtenä parlamentin pääneuvottelijoista ja esittelijöistä.
- Parlamentti on saamassa tahtonsa läpi ja lainsäädäntö kirjataan muotoon, jossa jäsenmaalla on vaikeata välttää sanktioita mikäli kyseinen maa ei ole hoitanut talouttaan vastuullisesti, Haglund toteaa.
Euroopan parlamentin mukaan päätöksenteossa tarvitaan automatiikka, jotta voidaan välttää vuoden 2003 kaltaiset tapahtumat, jolloin EU-komissio esitti toimia Ranskan, Saksan ja Kreikan budjettivajeen korjaamiseksi mutta suuret jäsenmaat estivät komission toimenpiteet.
- Tulevaisuudessa meillä ei ole varaa toimia näin. Suurten jäsenmaiden vastuuton toiminta myötävaikutti ratkaisevasti Kreikan erittäin vaikeaan nykytilaan, Haglund muistuttaa.
Lainsäädäntöpaketilla talousvalvontaa vahvistetaan paremmilla työkaluilla, joilla halutaan varmistaa että jäsenmaa ryhtyy toimenpiteisiin taloudellisten ongelmien korjaamiseksi ennen kuin on liian myöhäistä. Euroopan parlamentin äänestää hyväksyä paketista täysistunnossa 26-29 syyskuuta 2011.
Suomen valtion talous kestämättömällä raiteella
Samana päivänä, kun Strasbourgissa löytyi sopimus euroalueen pelisäännöistä, Suomen hallitus teki esityksen ensi vuoden valtion talousarviosta.
- Suomen julkinen talous on vakavassa epätasapainossa ja ensi vuonna valtio lainaa yli 7 miljardia euroa. Tämä kehitys on kestämätön myös euroalueen uusien pelisääntöjen valossa. Suomi on EU-piireissä profiloitunut vastuullisen talouspolitiikan maana. Olisi myös syytä toimia vastuullisesti eikä vain vaati vastuullisuutta muilta, Haglund toteaa.
- Talouskasvun hiipuessa hallituksen tulisi arvioida uudelleen talouspolitiikkaansa ja vähentää julkisen talouden alijäämää huomattavan paljon enemmän, Haglund toteaa.
